Firefox 89: Mozilla toi avoimen lähdekoodin selaimensa takaisin tuhkasta

Mozillan Firefox 89 on avoimen lähdekoodin selaimelle paluu entiseen muotoonsa. Selvitä, mikä tässä uusimmassa versiossa auttoi sitä palaamaan Jack Wallenin valitsemaksi selaimeksi.

” data-credit=”Image: Mozilla”>firefoxhero.jpg

Kuva: Mozilla

En aio valehdella: Linuxissa olen käyttänyt Opera Browseria oletusselaimenani jo jonkin aikaa – vaikka selain tuo mukanaan muutamia turhautumia. Viime kuukausien aikana Google Docs -dokumentin kanssa työskennellessäni se söi satunnaisesti järjestelmäresursseja ja pysäytti selaimen (ja työpöydän) jyrkästi. Myös joillakin sosiaalisen median sivustoilla näytetty media ei suostunut toistumaan ilman korjausta.

Näistä päänsäryistä huolimatta pysyin sen kanssa. Miksi? Yhden ominaisuuden, ja vain yhden ominaisuuden – työtilat. Opera tekee Workspacesin täydellisesti, kuten mikään muu selain. Itse asiassa Operan versio Workspacesista on niin paljon enemmän kuin muut selaimet tarjoavat, etten tiedä, millaisia esteitä olin valmis voittamaan jatkaakseni työskentelyä tuon oman selaimen kanssa.

Kunnes Firefox 89 tuli käyttöön.

Aivan oikein, Mozilla teki sen vihdoin. He siivosivat avoimen lähdekoodin selaimen ja antoivat sille uuden elämän. Ironista tässä on se, että minut saatiin vakuuttuneeksi siitä, että Firefox on taas oletusasetuksena, ei sen jälkeen, kun olin asentanut Firefoxin System76 Thelio -työpöydälleni (jossa on Pop!_OS Linux), vaan sen jälkeen, kun olin asentanut sen M1 MacBook Pro-malliini.

KATSO: 5 Linux-palvelinjakelua, joita sinun pitäisi käyttää (TechRepublic Premium)

Olin luopunut käyttämästä muita selaimia kuin Safaria macOS:ssä, koska kaikki muut selaimet tyhjensivät edellisen MacBookini akun niin nopeasti. Asennettuani Firefox 89:n 2020 M1 MacBook Pro -malliin tajusin, että asiat olivat muuttuneet. Firefox ei enää syönyt akkua, vaan se oli myös upea(kuva A).

Kuva A

Firefox 89 running on an M1 MacBook Pro.

” data-credit=””>firefox89a.jpg

Firefox 89 käynnissä M1 MacBook Prossa.

Toki kaunis maalipinta herättää huomioni, mutta ominaisuudet pitävät mielenkiintoni yllä. Jos kuitenkin menet liian pitkälle ominaisuuksien kanssa, menetän mielenkiintoni. Tässä kohtaa Firefox 89 on täydellinen sekoitus juuri oikeaa määrää kaikkea.

Käyttöliittymä on täydellinen UX nykyaikaisille käyttäjille: tyylikäs, minimaalinen, ja siitä puuttuu paljon sellaista, mikä teki Firefoxin aiemmista versioista tiettyjen käyttäjien kannalta mahdottomia. Uusi Firefoxin käyttöliittymä hylkää kaiken tarpeettoman ja luo tehokkaan ja siistin käyttökokemuksen. Jopa Firefoxin valikko on järjestetty uudelleen ja priorisoitu uudelleen käytön mukaan(kuva B).

Kuva B

The new Firefox menu is clean and simple to navigate.

” data-credit=””>firefox89c.jpg

Firefoxin uusi valikko on siisti ja helppokäyttöinen.

Yksi suurimmista visuaalisista parannuksista, joita kehittäjät ja suunnittelijat ovat tehneet, on välilehtien alueella. Firefoxin välilehdet näyttävät leijuvan sivulta, ja niissä on juuri riittävästi tietoa, jotta käyttäjä tietää, mikä välilehti on mikä, ja ne antavat käyttäjille tarvittavat vihjeet vuorovaikutukseen ja hallintaan. Uuden pyöristetyn välilehtisuunnittelun ansiosta käyttäjien on paljon helpompi tarttua välilehtiin ja siirtää niitä(kuva C).

Kuva C

The rounded tab design helps tabs float off the page.

” data-credit=””>firefox89b.jpg

Pyöristettyjen välilehtien muotoilu auttaa välilehtiä leijumaan irti sivusta.

Suorituskyky

Firefox-selaimen ulkoasun lisäksi on yksi hyvin tärkeä näkökohta, josta monet selaimen käyttäjät ovat olleet huolissaan viime vuosina – suorituskyky. Suorituskyvyn osalta Firefox on kamppaillut pysyäkseen Chromen, Operan, Braven, Vivaldin ja jopa Edgen kaltaisten selainten perässä.

Yksi syy siihen, miksi siirryin pois avoimen lähdekoodin Firefoxista, oli se, että se oli tullut niin hitaaksi, että sitä ei voinut käyttää tietyissä tapauksissa. Se oli epäilemättä suurin muistin syöjä koko selainmaailmassa.

Osittain se johtui paisumisesta. Firefox oli täynnä paisutettua ohjelmistoa. Kehittäjät lisäsivät siihen ominaisuuden toisensa jälkeen, joista vain harvat olivat edes loogisia lisäyksiä. Näytti siltä, että Mozilla toivoi erottautuvansa muista selaimista tekemällä Firefoxista oman ekosysteeminsä.

Se ei onnistunut.

Itse asiassa Firefox oli kasvanut niin kauas toimivasta selaimesta, että siitä tuli sivuseikka ja varoittava esimerkki siitä, miten ohjelmistoa ei kannata kehittää.

Tämä kaikki muuttuu Firefox 89:n myötä. Selain on taas suorituskykyinen verkkoselain, joka ei ole turhaa, joka renderöi sivut yhtä nopeasti kuin mikä tahansa markkinoilla oleva selain ja jonka käyttöliittymä on niin siisti kuin vain mahdollista. Suorituskyvystä puheen ollen: kun olin käyttänyt Firefoxia jonkin aikaa työpöydälläni, suoritin top-komennon ja huomasin, että Firefox siirsi sekä firefox-binin (Firefoxin suoritettava ohjelma) että Web Contentin (Firefoxissa avatut sivut) CPU:n käyttöä 2,2 prosentista 30,2 prosenttiin.

Tietenkin tämä käyttö riippui siitä, mitä välilehtiä minulla oli auki. Jopa Google Docs – joka sai Operan lopulta maksimoimaan suorittimensa ja pysäyttämään työpöydän – ei juuri ja juuri noussut kärkeen. Päinvastoin, mainosvaltaisilla sivustoilla oli taipumus nostaa prosenttiosuudet 30:een, mutta se on helppo korjata. Suurin huolenaiheeni oli tietenkin Google Docs.

En voi kertoa, kuinka iloinen olen Firefoxin paluusta. Olin jo lähes luopunut toivosta, että Mozilla voisi tuottaa nykyaikaisen selaimen arvoisen selaimen, mutta he osoittivat, että olin väärässä, ja olen siirtänyt Linuxin oletusselaimeni takaisin Firefoxiin. Tämä on hyvä päivä.

Ainoa ominaisuus, jota tulen kaipaamaan Operasta, on Workspaces, ja olen varma, että Firefoxissa on keino saada aikaan samanlainen käyttöliittymä ilman, että siitä tulee jälleen uusi paisuttelutapaus.

Tilaa TechRepublicin How To Make Tech Work YouTubessa. Jack Wallenin uusimmat tekniset neuvot liike-elämän ammattilaisille.

Katso myös