Pandemian aiheuttamat paineet motivoivat siirtymään ketteriin ohjelmointikäytäntöihin.

Digital.ai:n 15. vuosittaisen tutkimuksen mukaan 84 prosenttia kehittäjätiimeistä käyttää ketteriä menetelmiä, ja myös DevOps-trendi jatkaa kasvuaan.

” data-credit=”Image: Shutterstock/Ashalatha”>agile development agile method

Kuva: Shutterstock/Ashalatha

15. State of Agile -tutkimuksessa havaittiin suuri siirtymä ketterään ohjelmointiin: 84 prosenttia ohjelmistokehittäjätiimeistä käyttää kyseistä lähestymistapaa, kun vuonna 2020 vastaava osuus oli 37 prosenttia. Ketterä lähestymistapa laajenee myös IT-alan ulkopuolelle, ja muut tiimit ottavat käyttöön tämän työskentelytavan, jossa etusijalle asetetaan nopeampi projektitoimitus ja tuotteet, jotka heijastavat asiakkaiden toiveita.

Digital.ai:n tutkimuksessa havaittiin myös, että DevOps on edelleen tärkeä suuntaus, sillä 75 prosenttia vastaajista piti tätä aloitetta erittäin tärkeänä. Vastaajista 56 prosentilla on parhaillaan käynnissä DevOps-aloite ja 18 prosentilla on sellainen suunnitteilla. Vain 13 prosentilla ei ollut suunnitteilla mitään DevOps-työtä.

KATSO: Ketterä kehitys: Agility: Cheat Sheet (TechRepublic)

Raportin laatijat katsovat, että siirtyminen etätyöhön ja jatkuva tarve ketterään ohjelmistokehitykseen ja -toimitukseen on yksi tekijä, joka lisää ketterän kehityksen käyttöönottoa.

Digital.ai:n varatoimitusjohtaja ja johtava tutkija Richard Knaster totesi lehdistötiedotteessa, että viime vuoden työolot ovat osoittaneet IT-johtajuuden merkityksen tulevaisuuden muokkaamisessa.

”Tämän vuoden raportissa esitetyt kiihtyneet ketterän käyttöönoton trendit osoittavat, että tie eteenpäin ei ole IT:n mukautuminen liiketoimintaan, vaan IT on olennainen osa liiketoimintaa ja johtaa tietä liiketoiminnan ketteryyteen”, hän sanoi. ”Yritysjohtajat ymmärtävät, että ketterä käyttöönotto ja arvovirtojen hallinta luovat ja optimoivat liiketoiminta-arvoa, ja niitä voidaan mitata liiketoimintaan liittyvillä tuloksilla, ei vain tuotoksilla.”

Suurin osa vastaajista sanoi, että heidän organisaationsa on käyttänyt ketteriä kehitysmenetelmiä vähintään kolme vuotta:

  • Viisi vuotta: 32%
  • Kolmesta viiteen vuotta: 33%
  • 1-2 vuotta: 22 %
  • Alle vuosi: 7%
  • En tiedä: 4%
  • Ei käytä ketterää lähestymistapaa: 2 %

Raportin laatijat totesivat myös, että yksittäisten ketterien tekniikoiden ja käytäntöjen käyttö on pysynyt samana kaikissa 15 tutkimuksessa. Esimerkiksi päivittäiset kokoontumiset, retrospektiivit, sprinttien suunnittelu ja katselmukset ovat aina olleet tärkeitä ketteriä toimintatapoja. Tutkijat havaitsivat, että kanban-taulut ovat kasvaneet eniten viimeisten 15 vuoden aikana. Ensimmäisessä kyselyssä vain 6 prosenttia kyselyyn vastanneista käytti tätä työkalua, mutta viimeisimmässä kyselyssä 61 prosenttia ilmoitti käyttävänsä kanban-tauluja.

Ketterät käytännöt ovat levinneet IT:n lisäksi muillekin osastoille 52 prosentissa tutkituista yrityksistä: 18 prosenttia ilmoitti, että kaikki muut osastot ovat siirtyneet tähän suuntaan, kun taas 34 prosenttia ilmoitti, että yli puolet ja 46 prosenttia, että alle puolet on siirtynyt tähän suuntaan. Ohjelmistokehitys ja tietotekniikka ovat edelleen kärjessä, ja ketteriä periaatteita ja käytäntöjä todennäköisimmin käyttävien osastojen kärjessä ovat operatiiviset toiminnot, markkinointi ja tietoturva.

Tutkimuksen mukaan suurimmat esteet ketterien käytäntöjen käyttöönotolle ja laajentamiselle ovat seuraavat:

  • Prosessien ja käytäntöjen epäjohdonmukaisuudet: 46%
  • Kulttuuriristiriidat: 43%
  • Organisaation yleinen muutosvastarinta: 42%
  • Taitojen ja kokemuksen puute: 42%
  • Johtajien osallistumisen puute: 41%
  • Riittämätön johdon tuki ja sponsorointi: 40%

Kyselyyn vastanneiden mukaan ketterän lähestymistavan suurimmat hyödyt ovat muuttuvien prioriteettien hallinta, näkyvyyden lisääminen sekä liiketoiminnan ja tietotekniikan yhteensovittamisen parantaminen. Yli puolet vastaajista mainitsi merkittäviksi hyödyiksi myös tiimien tuottavuuden ja moraalin sekä hajautettujen tiimien hallinnan.

Tutkimuksessa kysyttiin myös suunnitelmista palata toimistoon. Viisikymmentäkuusi prosenttia vastaajista odottaa palaavansa toimistoon säännöllisesti, mutta ei kokopäiväisesti. 25 prosenttia aikoo pysyä etätyössä, ja 16 prosenttia ilmoitti, että he ovat aina olleet etätyöntekijöitä ja pysyvät sellaisina.

Tutkimus tehtiin helmi-huhtikuun 2021 välisenä aikana, ja siihen osallistui 1382 henkilöä. Vastaajista 39 prosenttia työskentelee alle 1 000 työntekijän yrityksissä ja 25 prosenttia yli 20 000 työntekijän yrityksissä. Vastaajista 39 prosenttia oli Pohjois-Amerikassa ja 37 prosenttia Euroopassa.

Katso myös